1.
Miten liikuntakasvatus on suunniteltu ja
toteutettu?
-Liikuntakasvatus on suunniteltu
opetussuunnitelman mukaisesti. Itse olin ryhmässä jossa oli esikoululaisia sekä
1. luokkalaisia, heillä oli liikuntaa 2 kertaa viikossa. Keskiviikkoisin
iltapäivällä pelailtiin pallopelejä tai muuta vastaavaa ja perjantaisin oli
uintia koulun yhteydessä olevalla uima-altaalla. Tilat olivat mielestäni
erittäin huonot liikuntaa ajatellen, uima-allas poislukien. Tervapataa, hippaa
ja muuta vastaavaa lasten leikkiä pelattiin koulun parkkihallissa. Paljon
siellä ei liikennettä onneksi ollut, mutta mielestäni se ei silti ollut
turvallinen paikka. Parkkihallissa oli autoja joihin pallot osuivat, hallin
lattia oli todella liukas (muutamia kaatumisia sattui sekä aikuisille että
lapsille tuon 6 viikon harjoittelun aikana) sekä hallissa oli tuskaisen kuuma,
trooppisessa ilmastossa kun oltiin ilman mitään ilmastointia tai edes
tuulenvirettä.
Liikuntaa oli myös välitunneilla, kun
lapset hyppivät narua ja pelasivat pelejään. Koulun piha ei ollut kuitenkaan
sovelias esimerkiksi juoksemiseen, joten lapset eivät voineet leikkiä hippaa
ollenkaan.
Pari ylimääräistä liikuntatuntia pidettiin
myös läheisellä rannalla, jonne oli n. reilu kilometrin kävelymatka.
Lapsilla ei ollut liikuntatunneilla eri
vaatteita, vaan he olivat samoilla vaatteilla kuin muunkin päivän. Jotkut tytöt
saattoivatkin siis juoksennella mekko päällä. Minusta tämä oli outoa, sillä minulle
on aina opetettu pienestä asti, että liikuntavaatteet vaihdetaan erikseen. Ehkä
tässäkin oli selityksenä päivittäinen yli +30 asteen kuumuus, koska lapset
olivat yleensä valmiiksi shortsit jalassa.
2.
SUUNNITTELE, TOTEUTA, ARVIOI / LIIKUNTATUOKIO
Valitsin liikuntatuokioksi käynnin rannalla, koska se oli mielestäni mahdollisista tiloista miellyttävin. Myös lapset olivat kertoneet pitävänsä uimisesta.
Tavoitteena tuokiossa oli antaa lapsille lisää ideoita rannalla ajanviettämiseen, pitää hauskaa, kohentaa kuntoa sekä parantaa ryhmähenkeä.
Menimme rannalle perjantai-iltapäivänä, ruokailun jälkeen. Käytössä meillä oli n. 1,5 tuntia aikaa siirtymiseen sekä rannalla oloon yhteensä.
Etukäteisvalmisteluina oli tarvittavien välineiden keräys sekä tiedottaminen, jotta lapsilla on uimapuvut mukana. Välineitä piti olla kaksi sankoa, mölkkypeli sekä hiekkalelut. Varasin myös valmiiksi jokaiselle lapselle vesipullon mukaan, sekä kupit joista juoda.
Ryhmässä oli n. 15 lasta, 0.-4.luokat sekä minun lisäkseni kolme muuta aikuista harjoittelijaa.
Minä toimin ryhmässä pääohjaajana ja muut harjoittelijat avustivat minua pyyntöjeni mukaisesti.
SUUNNITTELU/TOTEUTUS
Lähdimme ruokailun jälkeen kävelemään porukalla läheiselle rannalle. Yksi harjoittelijoista tuli skootterilla ja toi välineet, jotka oli kerätty valmiiksi aiemmin. Rannalla lapset joivat ensimmäiseksi vettä, koska oli todella kuuma päivä.
Muiden harjoittelijoiden kanssa jaoimme hommat: he tekisivät valmistelut, kun minä neuvon lapsia. Ensimmäiseksi meillä oli viestimuotoinen kilpailu, jossa lapset jokainen omalla vuorollaan juoksivat merestä vettä sankoon mukeilla. Kaikki jaksoivat hyvin ja jokainen ymmärsi nopeasti mikä on viestin idea. Viestin jälkeen lapset saivat hetken omaa aikaa, kun me aikuiset asettelimme seuraavan ohjelman.
Piilotimme Mölkky-kapuloita rantahiekkaan. Lapset laitoimme riviin selkä kapuloihin päin, jotteivat he näe suoraan mistä kapulat löytyvät. Kapuloita oli joka kierroksella yksi vähemmän kuin lapsia, joten joka kierroksella yksi karsiutui pois. Lapsilla oli todella hauskaa, eivätkä he ennen olleet pelanneet mitään vastaavaa.
Näiden jälkeen lapset saivat uida ja/tai leikkiä hiekassa. Minulla oli mukana GoPro-kamerani, joka kestää vettä. Lapset sukeltelivat kilpaa ja kuvailivat toisiaan veden alla.
Koko tuokio meni mielestäni todella hyvin ja lapset nauttivat, kun saivat tehdä liikuntatunnilla jotain muutakin kuin olla oman rakennuksen parkkihallissa hippaa. Mielestäni liikuntatunteja voisi pitää useamminkin rannalla, sillä kyseisellä koululla on aina paljon harjoittelijoita, joten sen ei pitäisi olla ongelma!
Koska lapset olivat vielä niin nuoria, heitä ei juuri arvioida muuta kuin hymynaamoilla. Silti havaintoja tehtiin, esimerkiksi kuka selvästi nauttii liikunnasta, kuka ei tykkää hikoilla ja sen takia ei liiku jne. Tärkeintä näillä liikunnan tunneilla oli, että kaikilla olisi hauskaa ja lapset tutustuisivat toisiinsa erilailla. (Koulussa oppilaiden vaihtuvuus oli suurta, sillä toiset ”sesonkioppilaat” olivat vain esim. 2 viikkoa, joku toinen 4 kuukautta ja jotkut olivat koko lukuvuoden.) Opetin lapsille perinteisiä pihapelejä omasta lapsuudestani, esimerkiksi tervapadasta tuli ihan heidän lemppari, jota he halusivat pelata joka liikunnantunnilla.
Valitsin liikuntatuokioksi käynnin rannalla, koska se oli mielestäni mahdollisista tiloista miellyttävin. Myös lapset olivat kertoneet pitävänsä uimisesta.
Tavoitteena tuokiossa oli antaa lapsille lisää ideoita rannalla ajanviettämiseen, pitää hauskaa, kohentaa kuntoa sekä parantaa ryhmähenkeä.
Menimme rannalle perjantai-iltapäivänä, ruokailun jälkeen. Käytössä meillä oli n. 1,5 tuntia aikaa siirtymiseen sekä rannalla oloon yhteensä.
Etukäteisvalmisteluina oli tarvittavien välineiden keräys sekä tiedottaminen, jotta lapsilla on uimapuvut mukana. Välineitä piti olla kaksi sankoa, mölkkypeli sekä hiekkalelut. Varasin myös valmiiksi jokaiselle lapselle vesipullon mukaan, sekä kupit joista juoda.
Ryhmässä oli n. 15 lasta, 0.-4.luokat sekä minun lisäkseni kolme muuta aikuista harjoittelijaa.
Minä toimin ryhmässä pääohjaajana ja muut harjoittelijat avustivat minua pyyntöjeni mukaisesti.
SUUNNITTELU/TOTEUTUS
Lähdimme ruokailun jälkeen kävelemään porukalla läheiselle rannalle. Yksi harjoittelijoista tuli skootterilla ja toi välineet, jotka oli kerätty valmiiksi aiemmin. Rannalla lapset joivat ensimmäiseksi vettä, koska oli todella kuuma päivä.
Muiden harjoittelijoiden kanssa jaoimme hommat: he tekisivät valmistelut, kun minä neuvon lapsia. Ensimmäiseksi meillä oli viestimuotoinen kilpailu, jossa lapset jokainen omalla vuorollaan juoksivat merestä vettä sankoon mukeilla. Kaikki jaksoivat hyvin ja jokainen ymmärsi nopeasti mikä on viestin idea. Viestin jälkeen lapset saivat hetken omaa aikaa, kun me aikuiset asettelimme seuraavan ohjelman.
Piilotimme Mölkky-kapuloita rantahiekkaan. Lapset laitoimme riviin selkä kapuloihin päin, jotteivat he näe suoraan mistä kapulat löytyvät. Kapuloita oli joka kierroksella yksi vähemmän kuin lapsia, joten joka kierroksella yksi karsiutui pois. Lapsilla oli todella hauskaa, eivätkä he ennen olleet pelanneet mitään vastaavaa.
Näiden jälkeen lapset saivat uida ja/tai leikkiä hiekassa. Minulla oli mukana GoPro-kamerani, joka kestää vettä. Lapset sukeltelivat kilpaa ja kuvailivat toisiaan veden alla.
Koko tuokio meni mielestäni todella hyvin ja lapset nauttivat, kun saivat tehdä liikuntatunnilla jotain muutakin kuin olla oman rakennuksen parkkihallissa hippaa. Mielestäni liikuntatunteja voisi pitää useamminkin rannalla, sillä kyseisellä koululla on aina paljon harjoittelijoita, joten sen ei pitäisi olla ongelma!
Koska lapset olivat vielä niin nuoria, heitä ei juuri arvioida muuta kuin hymynaamoilla. Silti havaintoja tehtiin, esimerkiksi kuka selvästi nauttii liikunnasta, kuka ei tykkää hikoilla ja sen takia ei liiku jne. Tärkeintä näillä liikunnan tunneilla oli, että kaikilla olisi hauskaa ja lapset tutustuisivat toisiinsa erilailla. (Koulussa oppilaiden vaihtuvuus oli suurta, sillä toiset ”sesonkioppilaat” olivat vain esim. 2 viikkoa, joku toinen 4 kuukautta ja jotkut olivat koko lukuvuoden.) Opetin lapsille perinteisiä pihapelejä omasta lapsuudestani, esimerkiksi tervapadasta tuli ihan heidän lemppari, jota he halusivat pelata joka liikunnantunnilla.
Liikuntavälineitä koululla ei paljoa ollut.
Ainoastaan muutama erikokoinen pallo ja hyppynarut. Asfalttiliituja käytettiin
joka tunnilla avuksi. Niillä piirrettiin parkkihallin lattiaan rajat.
Materiaaleja katsoin netistä mm. Googleen kirjoittamalla ”välituntileikkejä
lapsille”.
Lasten kanssa tuli ottaa huomioon, että
kaikilla on hauskaa eikä tehtävät ole liian vaikeita lapsille. Halusin myös
ohjauksessani saada lapsen innostumaan liikunnasta enemmän, varsinkin sellaiset
lapset jotka olisivat halunneet vain pitää minua kädestä kiinni koko tunnin
ajan.
Koska en koulussa kerennyt käydä kuin yhden
oppitunnin liikuntaa, en päässyt hyödyntämään tässä koulussa oppimiani asioita.
Olen kuitenkin käynyt lukiossa 8 kurssia liikuntaa, joten taitoa ja tietoa
minulta löytyi jo ennestään. Olen harrastanut paljon erilaisia lajeja ihan
pikkutytöstä lähtien. Olen itse hyvin liikunnallinen ihminen ja rakastan
urheilua. Tästä syystä minua harmittaa, ettei tuolla työssäoppimispaikassa
ollut mahdollisuutta päästä toteuttamaan itseään tämän enempää. Tunnen olevani
parhaimmillani esimerkiksi esteratoja suunnitellessani ja toteuttaessani. Nyt
minulla ei ollut mahdollisuutta suunnitella itse mitään, kaikki oli jo
”valmiiksi kirjoitettua”. Onneksi rannalla käymisen ja siellä tehdyt
aktiviteetit sain suunnitella.
Mielestäni onnistuin hyvin ohjaajana
liikunnassa, vaikka olisinkin itse halunnut tehdä vielä enemmän. Lapset
tykkäsivät minusta ja luottivat minuun. Altaalla he tulivat aina luokseni,
koska halusivat että heitän heidät reunalta alas altaaseen. Onnistuin siis myös
vuorovaikutuksessa ja suhteen luomisessa lasten kanssa.
ARVIOINTI:
HYVÄ:
"Opiskelija on hankkinut oma-aloitteisesti erilaisia tiedonkeruumenetelmiä käyttäen tietoa lasten/nuorten liikuntakasvatuksen suunnitelmista ja käytännön toteutuksista.
Opiskelija osaa asettaa lapsen/nuoren kehitystä tukevia tavoitteita ja suunnitella mielekästä liikuntaa sekä perustella valintansa. Opiskelija soveltaa oppimiaan asioita ja käyttää ohjauksessa erilaisia menetelmiä, välineitä ja materiaaleja. Opiskelija tunnistaa omat vahvuutensa ja osaa arvioida omia vuorovaikutustaitojaan."
ARVIOINTI:
HYVÄ:
"Opiskelija on hankkinut oma-aloitteisesti erilaisia tiedonkeruumenetelmiä käyttäen tietoa lasten/nuorten liikuntakasvatuksen suunnitelmista ja käytännön toteutuksista.
Opiskelija osaa asettaa lapsen/nuoren kehitystä tukevia tavoitteita ja suunnitella mielekästä liikuntaa sekä perustella valintansa. Opiskelija soveltaa oppimiaan asioita ja käyttää ohjauksessa erilaisia menetelmiä, välineitä ja materiaaleja. Opiskelija tunnistaa omat vahvuutensa ja osaa arvioida omia vuorovaikutustaitojaan."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti