Elina Kinnunen
SOTELA3A
MERJA MUTRUN KORVAAVA TEHTÄVÄ: OPPIMISVAIKEUDET
Oppimisvaikeudet voidaan jaotella kielellisiin erityisvaikeuksiin, hahmotusvaikeuksiin, tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeuksiin sekä motoristisiin erityisvaikeuksiin. Oppimisvaikeudella tarkoitetaan erityisvaikeutta, joka on epäsuhdassa yleiseen kyky-, kehitys- ja ikätasoon. Oppimisvaikeuksia on esim. lukihäiriö, kielellinen erityisvaikeus, matematiikan vaikeus, hahmotusvaikeus ja tarkkaavaisuushäiriö.
- Matematiikan vaikeus
Valitsin tämän vaikeuden, sillä monet ystävistäni sanovat, etteivät he yksinkertaisesti osaa ja ymmärrä matematiikkaa. Halusin siis itse oppia siitä lisää. Nuorempana ajattelin itsekin olevani matemaattisesti lahjaton, kunnes sain kunnon opettajan. Numeroni alkoivat nousta ja matematiikasta tulikin minulle yksi lempiaineistani, sillä sitä osasin todella hyvin!
Matemaattisilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että harjoittelusta ja opettelusta huolimatta lapsen on poikkeuksellisen vaikeaa oppia peruslaskutaitoja. Yleensä mittarina ja vertailukohteena on se, miten nopeasti ja millä työmäärällä muut samanikäiset lapset yleensä oppivat näitä asioita.
Matemaattisilla oppimisvaikeuksilla ei tarkoiteta sitä, että jollain on taitopuutteita monimutkaisemmissa matemaattisissa taidoissa, kuten trigonometriassa tai algebrassa. Yksinkertaistettuna voitaisiin sanoa, että puhutaan oppimisen vaikeuksista tai puutteista taidoissa, jotka opetetaan koulussa ja otaksutaan omaksuttavan ensimmäisten kouluvuosien aikana.
Yksi tyypillisimmistä pulmista matematiikan oppimisessa on vaikeus oppia muistamaan aritmeettisia (=pienten yhteen- ja vähennyslaskujen vastauksia, kuten 5+5=10 tai 6-4-=2) tai kertotauluja (esim. 3x7=21). Näin useankin vuoden harjoittelun jälkeen joutuu lapsi tukeutumaan luettelemaan laskemalla ulkoa muistamisen sijaan.
Matematiikan vaikeuden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä, esimerkiksi kielelliset vaikeudet. Ne aiheuttavat matemaattisten symbolien ja käsitteiden muistamiseen ja ymmärtämiseen liittyviä ongelmia. Myös hahmottamiseen liittyvät pulmat vaikeuttavat matematiikkaan liittyvän visuaalisen (=näönvaraisen) tiedon käsittelyä, kuten graafisten esitysten, geometrian ja/tai käyrien ymmärtämistä.
Matematiikka edellyttää visuospatiaalisen (avaruudellisen) hahmottamisen kykyä, jota tarvitaan muun muassa matemaattisten symbolien ja numeroiden hahmottamisessa. Tarkkaavaisuuteen ja havaintopohjaiset liittyvät vaikeudet puolestaan saattavat aiheuttaa virheitä laskumerkkien ja numeroiden havaitsemisessa ja lukemisessa sekä lukujen sijoittamisessa kaavoihin.
Muistiongelmat hankaloittavat peruslaskutoimitusten, laskusääntöjen ja kertotaulun tulosten ulkoa oppimista. Matemaattisten ongelmien ratkaisu puolestaan tapahtuu työmuistissa, jolloin työmuistin heikentynyt kapasiteetti asettaa omat rajoituksensa.
Matematiikan hallitseminen edellyttää toiminnan ohjauksen taitoja (kykyä tarkkailla ja säädellä omaa toimintaa ja esimerkiksi muuttaa tarvittaessa laskutapaa.) Vaikeuden loogisen päättelyn taidoissa luonnollisesti asettavat omat rajoituksensa matemaattisten periaatteiden soveltamiseen ja ymmärtämiseen.
On olemassa lisäksi erityisesti matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, kuten vaikeuksia muodostaa ja ymmärtää lukujonoja ja siten ymmärtää lukujen välisiä suhteita ja suuruuskäsitteitä.
2. Tarkkaavaisuushäiriö
Tämän valitsin myös lähipiirini takia. Muutamalla ystävälläni on diagnosoitu tarkkaavaisuushäiriö.
Eli tarkkaavuuden vaikeus.
Tarkkaavuuden vaikeuksia voi esiintyä eri asteisina.
Hyvin suurien vaikeuksien ollessa kyseessä, voidaan puhua aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä, eli ADHD:sta. Nimi tulee englannin kielestä: attention deficit hyperactivity disorder. Ylivilkkautta voi siis esiintyä nimen mukaisesti tarkkaavuuden vaikeuksien ohella. Kyseessä on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulssiivisuus.
Ylivilkkautta ei kuitenkaan aina ole, joten tarkkaavaisuushäiriö voi esiintyä myös ilman ylivilkkautta (= ADD). Usein aikuisuuteen mennessä ylivilkkaus vähenee. Kuitenkin lapsilla voi myös esiintyä tarkkaavaisuushäiriötä ilman merkittävää ylivilkkautta. Ydinoireet voivat näkyä ja painottua eri tavoin ja niistä on haittaa useammalla elämän osa-alueella. Sosiaalinen ympäristö vaikuttaa osaltaan siihen, muodostuvatko adhd-oireet merkittäviksi toimintakyvyn rajoitteiksi vai jopa vahvuuksiksi, jos ne osataan kanavoida ja huomioida oikein. Ympäristön tukitoimilla on tämän vuoksi suuri merkitys. Oireet korostuvat eri henkilöillä eri tavoilla.
Tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnan ohjauksen eri osa-alueilla voi ilmetä ongelmia, kuten tarkkaavuuden kohdentamisessa ja ylläpitämisessä sekä esimerkiksi tavoitteisuuden, toiminnan suunnittelun ja vireystilan säätelyssä.
Henkilö ei jaksa paneutua yhteen asiaan pitkäksi aikaa kerrallaan ja keskittyminen voi olla herkästi häiriintyvää. Ajatukset voivat lähteä helposti harhailemaan ja saattavat hypellä tehtävästä toiseen. Tehtävien loppuun saattaminen voi olla hankalaa ja yksitoikkosten tehtävien tekeminen ja yksityiskohtien viimeisteleminen voi tuntua ylivoimaiselta.
Tarkkaavuushäiriön taustalla on biologisia tekijöitä, jotka voivat olla perinnöllisiä tai liittyä synnytyksen tai raskauden aikaisiin ongelmiin.
Tarkkaavuuden ongelmat ilmenevät jatkuvina vaikeuksina keskittyä leikkeihin ja tehtäviin, vaikeutena kuunnella toisen puhetta, vaikeutena seurata ohjeita ja saada koulu- tai työtehtäviä suoritetuiksi, usein toistuvina vaikeuksina tehtävien ja toimien järjestämisessä, pitkäkestoista keskittymistä vaativien tehtävien välttelynä, päivittäisten asioiden jatkuvana unohtamisena, yksityiskohtien huomiotta jättämisenä ja häiriintymisenä pienistäkin ulkopuolisista ärsykkeistä.
Yliaktiivisuus ilmenee jatkuvana impulsiivisuutena tai hyperaktiivisuutena, jalkojen ja käsien hermostuneena liikuttamisena, kiemurteluna paikallaan istuttaessa, toistuvana poistumisena tilanteista joissa edellytetään paikallaan oloa, ylettömänä juoksenteluna tai kiipeilynä, jatkuvana levottomuuden tunteena, usein toistuvina vaikeuksina leikkiä tai harrastaa rauhallisesti, ylettömänä puhumisena ja jatkuvana ”menossa olemisena”. Myös vaikeuksina ilmenee vuoron odottaminen, toisten keskeyttäminen, toistuva tuppaantuminen muiden mukaan, vastaukset kysymyksiin ennen kuin ne ovat edes esitetty loppuun.
Lähteet:
http://www.adhd-liitto.fi/adhd-perustietoa
LUKIVAIKEUDET (= dysleksia)
Mistä johtuu? Määritelmä ja esiintyvyys?
Dysleksia on erityinen oppimisvaikeus, joka on alkuperältään neurobiologinen. Sille ovat tunnusomaisia vaikeudet tarkassa ja/tai sujuvassa sanantunnistuksessa sekä heikko oikeinkirjoitus- ja dekoodaustaito. Nämä vaikeudet johtuvat tyypillisesti kielen fonologisen osataidon heikkoudesta, joka ei ole kognitiivisten kykyjen eikä tehokkaan kouluopetuksen saamisen perusteella odotuksenmukainen.
Lukemisvaikeuksia määritellään olevan henkilöllä, joka ei ole oppinut normaalissa ajassa ja tavanomaisin opetusmenetelmin lukemaan.
Lukivaikeus koskee erilaisten arvioiden mukaan 5-10 prosenttia ikäluokasta. Kyseessä ei siis ole kovin harvinainen ongelma. Yleisesti arvioidaan, että noin 10%:lla lapsista on lukemisessaan jonkinlaista vaikeutta, mutta vain noin 2 %:lla vaikeudet ovat hyvin selkeitä ja pitkään kestäviä. Lukivaikeuden todennäköisyys kasvaa noin nelinkertaiseksi, jos suvussa on dysleksiaa.
Vaikeudet lukemisen sujuvuudessa?
Lukemisen alkuvaiheessa lukemisvaikeus voi ilmetä lukemisen taitojen oppimisen hitautena ja vaikeutena lukea sanoja oikein. Toisen luokan lopulta lähtien lukemisvaikeus ilmenee useammin sanojen lukemisen hitautena kuin lukemisen virheellisyytenä.
Vaikeudet luetun ymmärtämisessä?
Toissijaisina seurauksina voi olla ongelmia luetun ymmärtämisessä ja vähäinen lukeminen vapaa-ajalla, joka voi haitata sanavaraston ja taustatietomäärän kasvua.
Esimerkkejä tukikeinoista?
Varhain tarjottu tuki on tehokkain ja taloudellisin tapa ehkäistä lukivaikeutta ja sen mukanaan tuomaa syrjäytymiskehityksen riskiä. Jo päivähoidossa on syytä kiinnittää huomiota lapsen lukemisvalmiuksien ja kielen kehityksen tukemiseen, erityisesti jos epäillään ongelmia.
Opettajat seuraavat tarkasti lasten lukutaidon kehitystä, erityisen tarkasti alkuopetusvuosina. Erityisopettajilla käytössä välineet, joilla pyritään tunnistamaan pulmat ja tarjoamaan lisätukea lapsille, joilla ongelmia on. Perheen kanssa tulee tehdä yhteistyötä, jotta tukea voidaan antaa mahdollisimman paljon, eli koulussa ja kotona. Ekapeli on myös yksi hieno uusi tukikeino.
Mikä on Ekapeli?
Ekapeli on tietokoneella ja mobiililaitteilla (tabletti ja kännykkä) pelattava oppimispeli, joka harjoittaa lukutaidon perusteita. Ekapelistä on laadittu useita versioita. Pelit on kehitetty neuropsykologian professorin ja yliopiston työryhmän toimesta.
Itse tutustuin Ekapeliin ensimmäistä kertaa ollessani Thaimaassa työharjoittelussa marras-joulukuussa 2015. Siellä jokainen eskari- ja ykkösluokkalainen sai pelailla tabletilla peliä välillä. Lapset tykkäsivät siitä kovasti! Kouluun tuli myös poika, jolla oli pahoja ongelmia kielenkehityksen suhteen. Hänen kanssaan pelasin useammin kuin muiden. Myös pojan isä oli ladannut pelin puhelimeensa, joten poika pelasi peliä myös kotona. Huono puoli kuitenkin oli se, että peli kiersi selvästi samaa kaavaa, jonka poika jo osasi. Peliä hän osasi hienosti pelata, mutta kun testattiin hänen tietämys kirjaimista, hän osasi nimetä ainoastaan a- ja o-kirjaimet. Pelin mukaan hän osasi jo n. kymmenen kirjainta.
