VAUVAN PERUSHOITO/ THL: Meille tulee vauva – opas vauvan
odotukseen ja hoitoon (http://www.julkari.fi/handle/10024/129572)
1.
RAVITSEMUS; Äidinmaito: syömistiheys, asento,
röyhtäyttely
Imettäessään äiti tarjoaa lapselleen ravinnon lisäksi
läheisyyttä. Äidinmaidosta vauva saa välttämättömien ravintoaineiden lisäksi
mm. vasta-aineita, entsyymejä ja kasvutekijöitä, jotka tukevat vauvan elimistön
kehitystä ja kypsymistä ja auttavat ravinnon imeytymisessä. Suomessa suositus
on, että vauvaa imetettäisiin vähintään vuoden ikään asti. Äidinmaito riittää
ainoaksi ravinnoksi n. puolen vuoden ikään asti, sen jälkeen tulee tarjota
lisänä kiinteitä ruokia.
Imetyksessä useimmilla on kausia, jolloin imettäminen ei
suju.
Heti synnytyksen jälkeen maitoa ei yleensä tule paljoa,
mutta ne pisarat jotka tulevat (ensimaito) ovat hyvin ravintopitoisia ja
sisältää runsaasti vasta-aineita, jotka suojaavat vauvaa ympäristön
taudinaiheuttajilta. Maidon määrä alkaa yleensä lisääntyä n. 3-4 päivän
jälkeen.
Vauvaa tulisi imettää aina, kun hän osoittaa merkkejä
imemishalusta. Merkkejä ovat mm. suun availu, maiskutus, kielen työntäminen
ulos suusta sekä sormien tai nyrkin imeminen.
Normaalisti ensimmäisenä elinvuorokautenaan vauva ei juuri
syö, ainoastaan nukkuu. Sitten toisena vuorokautena hän virkistyy ja haluaa
imeä tiheästi ja pitkään. Monesti vuava haluaa viettää lähes koko toisen
vuorokauden rintaa imien ja vain lyhyitä unia nukkuen.
Täysimetetyt lapset imevät yleensä 8-12 kertaa
vuorokaudessa, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta. Rintaa voi vaihdella,
varsinkin jos lapsi ensimmäisen rinnan jälkeen näyttää vielä merkkejä
nälkäisyydestä.
Hyvä imetysasento on sellainen, jossa äiti voi pitää
erityisesti niska-hartiaseudun rentona. Hyvän asennon löytymisessä voi käyttää
apuna tyynyjä. Lapsen tulee pysyä äidin sylissä ilman tukea, kun äiti on
biologisessa hoiva-asennossa (puoli-istuva asento).
Vauva röyhtäytetään ruokailun jälkeen. Vauvan voi nostaa
olkapäätä vasten röyhtäisemään. Röyhtäystä voi helpottaa taputtamalla kevyesti
vauvaa pepulle. Pulauttelevaa lasta voi röyhtäyttää myös kesken syönnin, jotta
ilma poistuisi mahasta.
2.
PUHTAUS; vaipat, vaipanvaihto
Kertakäyttövaipat ovat käteviä, mutta vaippojen ostaminen
tulee ajan myötä kalliiksi, koska vaippoja tarvitaan yleensä 2-3 vuoden ajan. Niiden
etuna on imukyky, lapsen iho pysyy kuivana vaipan alla pitkään (vähentää
vaippaihottuman riskiä).
On olemassa myös kestovaippoja. Monet käyttävät
kestovaippoja kotona ja muualla ollessaan kertakäyttövaippoja.
Vauvan vaippa vaihdetaan aluksi lähes jokaisen syötön
yhteydessä, koska ulostetta tulee vaippaan tiheästi. Vauvan peppu huuhdellaan
lämpimällä vedellä. Jos vaipassa on pelkkää pissaa, ei pesua tarvita. Pesun
jälkeen tärkeää on huolellinen kuivaaminen. Tarvittaessa voi myös rasvata
ohuelti kevyesti taputtelemalla, ei hieromalla. Vaippaa ei saa pitää märkänä
kovin kauan, sillä uloste ja virtsa ärsyttävät lapsen ihoa. Jos vauvan peppu
alkaa punottaa helposti, on se merkki siitä että vaippa on vaihdettava
tavallista useammin.
Vauvan on hyvä välillä olla myös ilman vaippaa, koska
jatkuva hautova kosteus pahentaa ihon ärsytystä. Vauvan annetaan ottaa
ilmakylpyjä alastomana lämpimässä paikassa.
3.
PUHTAUS; pesut, kylvetys, ihonhoito
Vauvan kasvot ja vartalon ihopoimut puhdistetaan päivittäin.
Apuna voi käyttää pieniä pesulappuja. Kasvojen lisäksi pestään korvantaukset,
kaulapoimu sekä kainalot. Myös kädet on hyvä pestä päivittäin. Esimerkki:
ystäväni sai vasta vauvan. Hän ei tiennyt juuri mitään vauvoista ennen omaansa.
Lapsella oli todella iso kaulapoimu. Ystäväni ei tiennyt, että sen alunen
täytyy pyyhkiä päivittäin. Poimun väliin jäi maitoa ja kosteutta, joka hautoi
ja sitten iho meni rikki.
Vauvan voi kylvettää 2-5 päivän välein. Pienen vauvan pesuun
ei käytetä saippuaa, se poistaa ihon omia rasvoja ja kuivattaa vauvan ihoa
liikaa. Kuumeista, tai muuten sairasta vauvaa ei pidä kylvettää. Vauvalle
kannattaa hankkia oma amme, jossa kylvetys on turvallista. Kylpyveden tulisi
olla kehonlämpöistä, eli n. 37 asteista.
Kylvetettäessä vauva pestään päästä alkaen jalkoihin päin.
Päälakea sivellään vedellä ja varotaan veden joutumista silmiin. Pesun jälkeen
vauva taputellaan kuivaksi vain hänelle tarkoitetulla pyyhkeellä.
4.
NUKKUMINEN, NUKUTTAMINEN
Usein vastasyntyneet nukahtavat syötön päätteeksi. Kun vauva
nukutetaan, on varottava innostamasta ja virkistämästä häntä. Kovaääninen puhe,
kirkas valo, vauvan naurattaminen tai leikittäminen herättää puoliunessa olevan
vauvan.
Nukahtamista auttaa, jos vauvaa pidetään sylissä, heijataan
tai hyräillään hiljaa. Vauvaa ei kuitenkaan kannata aina pitää sylissä
nukahtamiseen asti, vaan ainoastaan rauhoittaa vauva ja sitten laskea sänkyyn
nukkumaan. Näin lapsi oppii nukahtamaan sänkyynsä, eikä ainoastaan syliin.
Vaunut ovat hyvä kehdon korvike. Hiljalleen liikuttamalla ja
keinuttamalla vauvan on helpompi nukahtaa. Nukuttaminen edellyttää, että vauva
on väsynyt. Virkeää, seuranhaluista vauvaa on turha laittaa sänkyyn. Uni ei
tule pakottamalla.
Vauvaa suositellaan nukuttamaan selällään niin kauan, kuin
hän ei itse käänny. Se tutkimusten mukaan vähentää merkittävästi kätkytkuoleman
riskiä. Vauvan pään asentoa voi vaihdella asettamalla vauvan nukkumaan eri
asennoissa. Näin pää ei ole aina samoin päin ja muokkaudu epäsymmetriseksi.
Nukkuvaa vauvaa ei tarvitse käännellä. Vauvaa ei kannata nukuttaa
turvaistuimessa muuten kuin automatkoilla, jotta ehkäistäisiin kallon muodon
poikkeavuuksia.
Muutaman kuukauden iässä moni vauva ottaa mielellään pehmeän
unilelun tai –rievun mukaansa sänkyyn.
Monet vauvat nukkuvat parhaiten ulkona: raitis ilma edistää
syvää ja pitkäkestoista unta. Kesävauvan voi viedä heti ulos nukkumaan. Paras
paikka on vilpoinen varjopaikka. Vaunut tulee sijoittaa niin ,etteivät ne pääse
kaatumaan tai liikkumaan. Vaunuissa voi pitää ohutta harsokangasta suojuksena.
Talvivauvojen kanssa odotetaan, että lapsi on noin 2 viikon ikäinen. Ulkoilu
aloitetaan totutellen. Pakkasrajana pienelle vauvalle voi pitää -10 astetta.
Pakkasella vauvaa ei pidä rasvata vettä sisältävällä rasvalla. Vauva suojataan
hyvin makuupussiin ja välillä kokeillaan posken lämpötilaa. Ulkoiluaikoja voi
pidentää päivittäin. Vähitellen vauva voi nukkua ulkona kaikki päiväunensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti