Hellou!
Minä olen Elina, tutummin Elli. 24-vuotias kaupunkiin muuttaja Savon sydämestä, Kuopiosta. Opiskelen Lahden koulutuskeskus Salpauksessa lähihoitajaksi. Omaksi osaamisalakseni valitsin lapset ja nuoret, eli lanun. Valinta oli helppo, siitä kerron lisää alempana. Opiskelen toista vuotta, joka on minulle kuitenkin jo viimeinen, koska olen käynyt lukion ja näin ollen sain yhden vuoden hyväksiluettua. Meillä ei ole enää opetussuunnitelmassa lopputyötä, vaan meidän tulee osoittaa osaamisemme portfolion avulla. Tämä on minun portfolioni sähköisessä muodossa. Esimerkiksi kansion tekeminen ei tuntunut luontevalle, koska olen aina tykännyt kirjoitella mielummin kirjoituskoneella tai tietokoneella, kuin käsin. Kirjoittaminen on ollut minulle tärkeää pienestä asti; lapsena kirjoittelin satuja nuoremmille serkuilleni ja ystävilleni, vanhempana päiväkirjaa sekä muutaman vuoden ajan lifestyle blogia.
Sitten seuraavaksi raapustan siitä, miksi valitsin juuri lanun. Tai miksi olin valinnut sen päässäni jo ennen kuin edes tiesin pääseväni opiskelemaan alaa. Eli yksinkertaisesti, tykkään lapsista ja rakastan työskennellä heidän kanssaan! Lukion jälkeen kävin reppureissaamassa kihlattuni kanssa 4 kuukautta Aasiassa. Tuona aikana sai aika paljon ajatuksia, mitä rupeaisi tekemään "isona." Palattuamme reissusta, hain työkkäristä työttömyystukea, jolla eläisin kunnes keksisin jotain muuta tekemistä. Minulle ei sitä kuitenkaan myönnetty, koska en ollut opiskellut ammattia, vaan käynyt lukion. Nyt myöhemmin olen todennut, että näin oli tarkoitettu! Onneksi en saanut tukea, vaan minun oli pakko tehdä jotain eikä jäädä sohvalle makoilemaan. Aloin etsiä itselleni työkokeilupaikkaa, joka löytyikin heti seuraavana päivänä. Sopimuksen kävin kirjoittamassa myös tuolloin, työt alkoivat muutaman päivän päästä. Olin päässyt työkokeiluun Länsi-Puijon päiväkotiin Kuopiossa! Olen käynyt itse samaisen päiväkodin, sekä sen yhteydessä olevan esikoulunkin. Olin siellä kuukauden 3-6-vuotiaiden ryhmässä, jonka aikana rakastuin työhön ihan totaalisesti! Silloin tiesin, että se on se, mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Olen lahjakas taito- ja taideainessa, joten pääsen päiväkodissa/esikoulussa toteuttamaan itseäni ja suunnitelmiani. Olisin jäänyt "Länkkärille" pidemmäksikin aikaa ja sopimus tehtiinkin jo seuraavallekin kuukaudelle, mutta Kuopiossa oli jonkinsortin neuvottelut silloin menossa, niin uusia työsopimuksia ei saanut tehdä. Lähdin siis takaisin Lahteen, kun kihlattuni oli meille uuden asunnon juuri sopivasti löytänyt.
Lahdessa märehdin jonkin aikaa, ja mietin mikä olisi seuraava liikkeeni. Hain kouluun ja sain kutsun pääsykokeisiin. Ajattelin, että haluan jatkaa päiväkotiuraani myös Lahdessa, sillä sielläkään en varmasti olisi saanut tukia. Soitinkin Timonkadun päiväkotiin, josta sain paikan jo puhelimessa. Sitten vain kirjoittamaan sopimuksia! "Timpparilla" olin kaksi kuukautta 0-3-vuotiaiden ryhmässä. Tykkäsin Timpparista enemmän, sillä siellä kerkesin olla pidemmän ajan ja luoda paremman suhteen lapsiin, kuin Kuopion Länkkärillä. Minun töiden piti alkaa muistaakseni 5.5.2014, mutta juuri tuolloin oli pääsykokeet kouluun, joten aloitin vasta seuraavana päivänä. Päiväkodin johtaja onneksi hyvin ymmärsi tilanteen! Kesä kului töitä tehden ja pääsykokeiden tuloksia odottaen. Johtaja oli luvannut minulle jo jatkopaikan syksyksi, jos en sattuisi kouluun pääsemään. Sitten tuli se päivä, kun tulokset tulivat! Muistaakseni en saanut kirjettä heti, vaan kaverini laittoi minulle viestiä, että oli netissä nähnyt nimeni ja onnitteli kouluun pääsystä. Timpparilla oltiin surullisia kun lähden, mutta onnellisia, että sain koulupaikan. Pyysivät kovasti, että tulisin sinne tekemään harjoitteluni.
Näistä kahdesta työkokeilusta olen oppinut enemmän kuin mistään. Koulussa on saanut lisää teoriatietoa, mutta minä olen sellainen yksilö, että opin tekemällä paremmin. Ennen Länkkärin työkokeilua en ollut ollut vieraiden lapsien kanssa tekemisissä, olin vahtinut ainoastaan nuorempia serkkujani sekä tuttujani joitakin kertoja silloin tällöin.
Harrastuksiini kuuluu liikunta monissa eri muodoissaan, kuten lenkkeily ja ryhmäliikuntatunnit. Hankimme myös kihlattuni kanssa koiranpennun viime vuoden lopussa, joten hänen kanssaan temmeltämisen sekä koulutuksen voisin myös mainita harrastuksekseni. Viime syksyllä päätin, että nyt minun on aika opetella se "rättikässä." Olin peruskoulussa puukäsitöissä, joten tekstiilityöt ovat minulle ihan puuta heinää. Tai olivat, nyt osaan jo virkata perussilmukkaa sekä neuloa oikeaa! Joten uusimpiin harrastuksiini kuuluu nykyään myös käsitöiden opettelu! Sain mummoltani uuden ompelukoneenkin tätä harrastusta varten. Kirjoittaminen on myös minulla lähellä sydäntä, kuten mainitsinkin jo aiemmin. Tykkään myös löhötellä sohvalla ja katsoa sarjoja ja elokuvia! Myös jääkiekon seuraaminen kuuluttaa sohvaa. Olen itsekin pelannut jäkistä, ja isäni on ollut huoltajana KalPalla, joten matseissa olen käynyt ihan pienestä pitäen! Mainittakoon, että olen ihan hulluna joukkuelajeihin. Olen itse pelannut jääkiekkoa, pesäpalloa, koripalloa, jalkapalloa, amerikkalaista jalkapalloa, salibandyä sekä sählyä! Olin yläasteen liikunta painotteisella luokalla, koska halusin isona tulla kuuluisaksi urheilijaksi. Jäin kuitenkin 7.luokalla auton alle, jossa molemmat polveni vaurioituivat, ja "ammattiurheilu" sai jäädä. Nykyään ruuanlaitto ja leivonta ovat kuitenkin harrastuksistani tärkeimmät. Niitä toteutan melkein päivittäin, ja ne tuovat minulle suurempaa iloa kuin mikään muu. Myös matkustelua rakastan!
Kerron tähän omaan historiikkiini vielä koulutuksestani. Ala-asteen kävin normaali luokalla Länsi-Puijon ala-asteella Kuopiossa. Meitä oli aina vähintään 32 oppilasta. Tyttöjä taisi olla 10, loput 22 oppilasta olikin sitten poikia. Minun lapsuuden paras ystäväni oli aina kanssani samalla luokalla päiväkodista 6.luokkaan asti, kunnes mentiin yläasteelle ja tiemme erkanivat. Meillä oli ikäeroa n. 20 tuntia, joten huijattiin aina kaikkia että ollaan siskoksia. Ja kyllähän ne uskoivat höpsöt! Meitä kutsuttiin Mustikaksi ja Mansikaksi. Ja hyvä Lukija, tässä voit huomata, että minun tekstini/puheeni on tapa rönsyillä ihan aiheesta ulos. Tähän kannattanee siis varautua, kun luet portfoliota eteenpäin. Joka tapauksessa, ala-asteen jälkeen tuli yläaste. Sen suoritin Hatsalan klassisella yläasteella, liikkaluokalla. Sain yläasteella uusia ihania ystäviä, yksi heistä on tuleva kaasoni häissäni vuonna 2017. Yläasteen jälkeen menin Minna Canthin lukioon, sillä halusin kolme vuotta lisäaikaa miettiä mitä haluan tehdä. Mielestäni lukioon mennään liian nuorina, ja siellä saa aivan liikaa vastuuta. Minun kolme vuottani venyivät viideksi pitkäksi ja raastavaksi vuodeksi, koska kukaan ei valvonut poissaoloja ja koulusta oli helppo vain jäädä kotiin. Kolme ensimmäistä vuotta kävin koululla vain kuviksen, musiikin ja liikunnan tunneilla sekä syömässä. Kolmannen vuoden jälkeen päätin vaihtaa Kuopion aikuislukioon. Koska lukio-opinnot oli iltaisin, kävin keväällä 2012 talouskoulun. Aloitin sen Kuopiossa, mutta puolessa välissä vaihdoin molemmat opinnoistani Lahteen. Talouskoulusta valmistuin kiitettävin arvosanoin. Vihdoin olin löytänyt itselleni sopivan opiskelutavan, tekemällä. Lahden yhteiskoulun aikuislukiosta valmistuin ylioppilaaksi vuotta myöhemmin, keväällä 2013. Olen tyytyväinen, että jaksoin tsempata lukion loppuun saakka, vaikka se ihan kidutusta minulle olikin. Halusin näyttää muille, että kyllä minä sen lakin saan jos vain tarpeeksi haluan! Lukio olisi varmasti onnistunut minultakin paremmin, jos olisin aloittanut sen vanhempana ja "viisaampana." Vasta aikuislukiossa tunsin kasvavani ihmisenä ja opiskelijana, ja tajusin että teen töitä vain itseäni varten, en opettajia tai vanhempiani. Minun olisi pitänyt yläasteen jälkeen käydä kymppiluokka tai mennä suoraan ammattikouluun, jossa olisin varmasti menestynyt paremmin.
Tässäpä oli nyt omaa esittelyä kerrakseen! Portfoliosta tulee vielä löytymään paljon muuta, joten jatka lukemista! :) Morjes!
