ARJA OPE: ARU CASE

Elina Kinnunen

23.11.2015

SOTEN14CVI

Perhetyö

Arkitoiminnot

Esi- ja alkuopetus

Vaihtoehtopedagogiikka

Case: Arun perhe

Ensimmäisellä perhetyön kotikäynnillä huomioin perhetyön keskeiset periaatteet, eli asiakaslähtöisyyden, perhelähtöisyyden ja lapsilähtöisyyden. Lapsilähtöisyys on näistä tärkein osa-alue. Aina täytyy muistaa lapsen näkökulman huomioiminen sekä lapsen kanssa työskentely. Lapsen kanssa voi viettää aikaa esimerkiksi leikkien. Leikin ohella voi keskustella lapsen kanssa tilanteesta, lapselle sopivalla tavalla, lapsen ikä- ja kehitystason huomioiden. Lasta voi pyytää myös esimerkiksi piirtämään omat ajatuksensa.

Asiakaslähtöisyydessä tärkeää on asiakkaan/ihmisyyden kunnioittaminen, kuunteleminen, avoimuus, rehellisyys, luottamuksellisuus, kokonaisvaltaisuus sekä valinnanmahdollisuus.

Perhelähtöisyydessä on tärkeää, että perhe itse on oman tilanteensa ja arkensa asiantuntija, eli koskaan ei saa sanoa mitä perheen pitäisi tehdä. Tärkeää on myös perheenjäsenten väliset suhteet; perhe pyritään yhdistämään, ei hajoittamaan. On tärkeää huomioida sekä perhe kokonaisuutena että perheenjäsenet yksilöinä. Täytyy myös muistaa jokaisen perheen ainutlaatuisuus ja erilaisuus, eli kyseistä perhettä ei verrata johonkin toiseen perheeseen.

Aloitteen tekijöitä täytyy olla vanhemmat. Heidän tulee olla aktiivisia. Voin johdatella heitä valitsemaan oikein, mutta en kuitenkaan valitse tai tee päätöksiä heidän puolestaan. Päätöksiä ei voi tehdä ennen kuin on keskustellut vanhempien kanssa. Vanhempien tulee laittaa itse asiat aluille, minä voin perhetyöntekijänä avustaa heidän päättämissään asioissa. Esimerkiksi voin ohjata vanhempia työvoimatoimistoon, mutta en mene hoitamaan heidän asioitaan sinne, vaan heidän tulee tehdä se itse.

Perhe tarvitsee mielestäni apua perheenvälisten suhteiden parantamisessa, Aleksi ei kunnioita Liisan mielipiteitä ja ajatuksia. Aleksi ei myöskään välitä 6-vuotiaan poikansa levottomasta ja aggressiivisesta käyttäytymisestä esikoulussa. Aleksi ei kerro omista menemisistään kaikkea, joten luottamuksellisuus ja rehellisyys täytyisi parantua.

Äiti vaikuttaa väsyneeltä, joten hän tarvitsee tukea ja apua. Keskustelukumppani ei varmasti olisi pahitteeksi. Liisan tarvitsisi saada mieluinen työpaikka, joten hänet tulisi ohjata työvoimatoimistoon. Aleksi voisi mielenterveysongelmiensa vuoksi käydä jossakin kuntouttavassa päivätoiminnassa. Ensimmäisellä käynnillä ei vanhempien lasten mielipiteitä voi kuulla, sillä he ovat koulussa ja esikoulussa. 6-kuukautinen Ulla-vauva ei myöskään osaa kertoa omaa mielipidettään ja on päiväunilla käynnin aikaan. Tästä syystä täytyy paneutua vain vanhempiin. 

Arkitoiminnot ovat kaikkia arkeen liittyviä toimintoja, kuten pukeutuminen, siivoaminen, wc:ssä käyminen, syöminen, nukkuminen ja riisuuntuminen. Kun toisella perhetyön käynnilläni huomaan, ettei Liisa kiinnitä juurikaan huomioita Ulla-vauvaan arjen eri tilanteissa, joten haluan keskustella hänen kanssaan. Kerron hänelle arkitoimintojen tärkeydestä lapsen kasvatuksessa. Arkitoiminnot ovat tärkeitä oppimistilanteita lapselle. Juuri tämän takia vanhemman tulisi ottaa lapsi mukaan pienestä asti ”harjoittelemaan” esimerkiksi siivousta ja ruuanlaittoa. Ihan pienikin lapsi haluaa yleensä osallistua omalla tavallaan muunmuassa siivoukseen. Lapsi oppii tietyt tavat ja rutiinit arkitoimintojen kautta. Esimerkiksi tiettyyn aikaan päivästä syödään, toiseen aikaan nukutaan ja niin edelleen. On hyvä puhuttaa oma tekemisensä. Lasta esimerkiksi pukiessa voi sanoittaa tekemisensä, kuten ”nyt laitetaan paita päälle, sitten housut. Laitetaas vielä paita housujen sisään jotta napa menee piiloon.” Lapsi oppii tästä paljon ja muistaa itse vanhetessaan ”laittaa navan piiloon”, koska aikuinen on niin pukiessaan sanonut ja opettanut.

Kerron vanhemmille mikä on eettisten tilanteiden käsittelykaava: motivaation herättäminen, kognitiivinen ymmärtäminen ja käytännössä ohjaaminen. Riitatilanteessa motivaation voi herättää esimerkiksi pysäyttämällä lapsen/lapset ja kysyä jokaisen paikalla olevan lapsen mielipiteen kyseiseen asiaan. Tunteisiin vetoaminen on hyvä tapa, esimerkiksi lapselta voi kysyä ”miltä sinusta/toisesta tuntuu/tuntuisi?” Kognitiivinen ymmärtäminen tarkoittaa sitä, että lapsi tiedostaa mitä aikuinen toivoo hänen tekevän. Sen saa kertoa lapselle suoraan, eikä tarvitse alkaa arvuuttelemaan lapselta mitä itse hakee takaa. Ymmärtämiseen voi käyttää erilaisia keinoja, kuten keskustelut ja pohdinnat, draama ja roolityöskentely, pelit sekä demostrointi eli ”näyttäminen”, esimerkiksi hajonnut lelu voidaan näyttää lapselle ja kysyä ”kuinka näin kävi?” Lapselle voi myös näyttää konkreettisesti esimerkkiä miten tulisi toimia. Tämä on käytännössä ohjaamista. Lasta tulee neuvoa tekemään samaa asia monta kertaa, esimerkiksi päivittäin, jotta tulisi tarpeeksi toistoja ja näin ollen myös rutiineja. Lapsi myös oppii paremmin kun tekee saman asian useammin, kuin että tekisi sen vain yhden kerran. Aleksi ja Liisa Aru voisivat olla mukana lasten Legoleikeissä ja puuttua heti asiaan, kun huomaavat Markuksen alkavan omia Legoja. Näin ollen lapset oppisivat leikkimään ilman riitoja ja vanhemmat voisivat pikku hiljaa rueta poistumaan leikistä ja antaa lasten leikkiä keskenään.

Vaihtoehtopedagogiikoilla tarkoitetaan erilaisia kasvatus- ja opetusoppeja, eli ajatusrakennelmia siitä, kuinka kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Vaihtoehtoisessa päiväkodissa on jokin teema, jonka mukaan kasvatus ja opetus rakentuu. Tunnetuin lienee Steiner päiväkoti ja koulu. Suomessakin varhaiskasvatuksen pedagogisten teorioiden avulla voidaan lähestyä myös varhaiskasvatuksen nykypäivän ja tulevaisuuden ongelmia, kuten kestävän kehityksen haasteet sekä sukupuolten väliset tasa-arvokysymykset.

Lahdesta löytyy erilaisia vaihtoehtoisia päiväkoteja, kuten luonto- ja liikuntapäiväkoti Nopsajalka, The Teddy Bear Daycare (englanninkielinen päiväkoti) sekä taidepäiväkoti Satakieli.

Arviointi: HYVÄ

"Opiskelija on määritellyt tehtävän oleelliset asiat. Tehtävä on kirjoitettu asianmukaisella kielellä. Opiskelija kuvaa monipuolisesti perhetyön keskeiset periaatteet ja osaa soveltaa periaatteet käytännön tilanteeseen. Opiskelija tietää, mikä on eettisten asioiden käsittelykaava ja osaa soveltaa sitä lapsen kasvatustilanteeseen ja ohjata vanhempaa lasten riitatilanteen selvittämisessä. Opiskelija tietää perhetyön sisällöt ja osaa osittain soveltaa ne käytännön tilanteeseen. Opiskelija osaa kertoa, mikä on tärkeää ja oleellista lapsen arkitoiminnoissa ja osaa soveltaa osittain asiaa käytännön tilanteeseen. Opiskelija tietää jonkin verran, mitä tarkoitetaan vaihtoehtopedagogiikalla ja osaa suositella päiväkotia, mutta sisällön/teeman jää suppeaksi."